Kesällä...
... otetaan nättejä valokuvia varastoon talven varalle, niin ettei pääse tylsät hetket iskemään. (Ja kiitokset kuvista siskolleni, joka autuaan tietämättömänä näiden päätymisestä tänne lainas kameraansa.Ü)
... istutaan autossa ja katellaan maisemia; ''Enää 54km sinne ja sinne...'''
... kastellaan kukkia siinä toivossa että se auttaisi...
... ihmetellään luonnon pikkuisia ihmeitä...
... saunotaan minkä keritään...
... kuvataan kivaa valkosta kukkaa...
... ja sitten tehään se
ikuinen klisee; kuvataan
punasia ruusuja...
... käppäillään ulkona koiran kanssa ja satutaan nyt muuten vaan räpsimään kuvia...
... annetaan sille koiralle keppi ja sitten katotaan kuinka se silppuaa sen tyytyväisenä... (Miten se voiki iloita niin paljon jonkun kepin möyhentämisestä....? Enkä se vielä joskus valkenee... :)
... sit kuvataan muuan lehmää. Eks oo söpsö?!
... ollaan ja otetaan aurinkoa. (Nemo ei malta vaan olla, niin se touhottaa meidän muidenkin puolesta.)
... Sitten onkin pakko saada kuvaan kukka nimeltänsä
Särkynyt sydän, sillä sydänhän tässä särkyy kun pitää lähteä pois näin ihanasta paikasta!
... touhotetaan tällasen viime kesänä matonkuteesta tehdyn rantakassin ympärillä täyttäen ja tyhjentäen sitä...
...
kuka hullu kuvaa kenkiään ja sanoo sitä kesämuistokseen? Minäpä hyvinkin!
... kesällä tunnetustikin jotkin ihmiset innostuvat valmistamaan kukkasoppaa ulkonuotiolla... siinä juhannuksen aikoihin yleensä...Ü
... sitten siirrytäänkin jälkiruokiin...
... tähän nyt ei varmaan tartte mitään infoo...
... Nemo kunnioittaa isänmaata. Joo joo.
... semmonen taivas.
... Laitoinko mä tän kuvan jo? Siinä tiivistyy kesän tarkotus, pitää syödä mansikoita. :)
... legendaariset
maitokärryt, joissa kuskaillaan pikkusia sukulaislapsosia...
Täh? Miks te aina kuvaatte mua? Onks mussa jotain hauskaa niinku?
Kesäterkut ja hyvää syksyn alkua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti